Kamppanjat

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Sodan alkusoitto, osa 2

Gangsteri kujalla
Thom päätti edetä kyselemällä kaupunkilaisilta, missähän tämä gangsteripomo saattaisi asustella. Kaupunkilaiset eivät kuinkaan suostuneet kertomaan mitään, varmaankin peloissaan. Kun Taylon ja Thom kävelevät, eräällä kujalla, heidän eteensä astuu lihaksikas, öykkärimäisen näköinen hiiri tikarin kanssa. Katsoessaan taakseen he näkevät toisen astuneen heidän taakseen. "Olette kuulema esittäneet hieman kysymyksiä. Näillä seuduilla se ei välttämättä ole viisasta". "Tietysti olen, kuinka muuten löytäisin johtajanne? Minulla on liiketoimia hänen kanssaan!", vastasi Thom. Vakuuttuneina hänen nopeasta selityksestään gangsterit päättävät viedä parivaljakon tapaamaan johtajaansa.

Matka syvemmälle köyhien alueelle, syvemmälle slummiin, kunnes nurkan takaa paljastuu hökkeleiden ympäröimä kartano. Kartanon sisältä paljastuu hieno sisustus ja kaikki rikkauden ulkoiset merkit, ja hienosti pukeutunut, sikaria poltteleva hiiri.
"Te olette kuulemma kyselleet minua. Mistä moinen kunnia?"
"Minun täytyi löytää sinut, sillä minulla on liike-ehdotus sinulle"
"Liiketoimia? Kiintoisaa", vastasi gangsteri ja nosti tassunsa pöydälle, nojautuen taakseppäin:
"Kertokaa lisää."
"Sinulla on kuulema ystäväni säilössä. Haluan hänet?"
"Tiedän mistä puhutte. Hän on minulle velkaa suuria summia. Haluat siis ostaa hänen velkansa. Mitä tarjoat?
"Nimeä hintasi"
"Olen kuullut että kuulut hiirivartiostoon. Minulla on tiettyjä... erimielisyyksiä teidän kanssanne. Matkustaminen on kovin vaikeaa. Ehkä voisit ratkaista tämän ongelman puolestani?"
"Pidän huolta siitä että ongelmasi hoidetaan, mutta miten voit olla varma että teen sen?"
"Sinulla ei liene mitään panttia? Hmm... Mistä olet kotoisin? Nimittäin jos et pidä lupaustasi, suvullesi saattaa... sattua onnettomuuksia".
"Olen Elmossista. Meillä on sopimus!", vastasi Thom, ajatellen hoitavansa homman ennen ongelmia.

Taylonin ystävä pääsee vapaaksi, Taylon on todella helpottunut ja kiittelee Thomia. Thom suuntaa askeleensa kohti majataloa, jossa neuvoston olisi tavatta partio. Tällä välin partio on saapunut majataloon, ja Gill ei ole iloinen siitä, että Beagan on lähettänyt heidän nuorimman jäsenensä yksin gangsterin perään, eikä siitä että nyt partion paras puhuja on poissa. Mutta sitten heidät kutsutaankin kabinettiin, missä heitä odottaa yllätys - Bianca kuuluu neuvostoon!

Beagan ottaa vastuulleen puhumisen, ja erityisesti muistuttaa neuvostoa siitä, miten alueella oli ennenkin nähty karhu, joka oli tappanut hänen isänsä. Hän myös panee merkille, että Port Sumac on kauppakaupunki, ja kauppa on melko hankalaa jos karhu syö kaiken meren eteläpuolella. Osa neuvostosta, Bianca etunenässä, ovat partion kannalla - joukot on kerättävä, vaikka pormestaria huijaten. Toinen puoli, kreivi Kyyros etunenässä, vastusti ajatusta kiivaasti. Lopulta tilanne kärjistyi:
"Riittää!!", huudahti Kyyros. "Ettekö näe mitä he tekevät? He ovat valehtelijoita ja pettureita ja haluavat vetää meidät samalle tielle! He haluavat meidän unohtavat lain ja järjestyksen ja nousevan vaalein valittua pormestariamme vastaan! Te ette onnistu!".
"Pormestarinne on hullu, ja te olette pelkureita", sylkäisee Gunrey.
Kyyros vetää tikarin vyöltään ja marssii kohti Gunreytä. Beagan astuu väliin ja yrittää rauhoitella, mutta muuten sali on kuolemanhiljainen. Hetken kuluttua Beagan väistää Kyyroksen tuijotuksen tieltä, ja Kyyros osoittaa tikarillaan Gunreyn otsaa. Jesse tarttuu Gunreytä tassusta ja sihahtaa "Odota!".

Juonimista Biancan kanssa
Kyyros kääntää katseensa ensin. Hän lyö tikarinsa värisemään pöytään ja puuskahtaa:
"Jos kukaan kerran ei ole kanssani samaa mieltä, tyydyn enemmistön päätökseen. Mutta pesen käteni tästä - minä en tule osallistumaan maanpetokseen!" ja marssii ulos huoneesta. Kyyroksen poistuttua neuvosto taipuu nopeasti partion tahtoon - nyt partion olisi vain kehiteltävä juoni, jolla saisi pormestarin hyväksymään liikekannallepanon. Neuvosto tukisi heidän juontaan.

Partio vetäytyy suunnittelemaan juonta, mutta keksii vain yhden tavan saada aikaan laajaamittainen liikekannallepano - tappaa jengijohtajia ja saada aikaan jengisota. Gill ei pidä ajatuksesta - siinä kuolisi kymmeniä hiiriä, jos ei nyt aivan syyttöminä, niin ainakin ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Yksin hän keksii ajatuksen pormestarin salamurhaamisesta - vain yhden, jos kohta vähemmän rikollisen ja enemmän syyntakeettoman, olisi kuoltava, ja Jesse olisi todennäköinen sijaishallitsija vaaleihin asti. Niinpä hän menee yöllä, kiipeää ikkunasta, pyytää pormestarilta anteeksi ja tukehduttaa tämän tyynyyn. Ja vihaa itseään sen takia - mutta tällä tavoin mahdollisimman harva kuoli.

Kun kuolema saatiin selville, Jesse nostettu valtaistuimelle, ja liikekannallepano saatu alulle, partio tekee jotakin kummallista - he menevät takaisin gangstereiden kartanoon! He tarjoavat ruokaa ja armahduksen koko poppoolle, jos he tarjoutuvat kaupungin vartiostoksi siksi aikaa, kun oikea vartiosto on poissa! Thom onnistuukin vakuuttamaan gangsterit siitä, että hyväksyminen ja rötöstelyn lopettaminen siksi aika on heidän etujensa mukaista - armeija on myös tulossa takaisin. Ja kaupunki tarvitsi suojaa. Tuhoutunut kaupunki ei olisi kovin kummoinen ryöstettävä.

Ennen lähtöä tapahtuu vielä kolme mainittavaa asiaa - Bianca käy edelleen Radulfin kanssa treffeillä, Kyyroksen poika yllättää Thomin ja Gillin kadulla ja yrittää tappaa heidät syyttäen heitä petturuudesta, ja Kyyros käy kylässä. Kyyros totetaa, että he ovat väärässä, mutta joskus pelkkä tahdonvoima voi saada väärästä ratkaisusta oikeita tuloksia. Hän toivoi, että heidän tahdonvoimansa riittäisi, ja kohotti maljan territorioille. Lopuksi hän kiitti heitä poikansa kasvattamisesta - Gill oli paukauttanut hänet tajuttomaksi yhdellä iskulla.

Lopulta, kun kahden kuukauden aikaraja läheni, ja vapaaehtoiset oli varustettu ja koulutettu, tuli aika lähteä. Pidettiin hieno tilaisuus, nostettiin maljoja ja juhlittiin, ja sitten joukot lähtivät Jessen ja partion johtamina kohti Lockhavenia. Partiota odotti vielä yksi yllätys - Bianca oli lähtenyt mukaan huoltokuormastoon! Hän koki olevansa enemmän tarpeen hoitamassa haavoittuneita ja ruokkiessaan sotilaita kuin tehdessään politiikkaa.

Sota kutsuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti